maanantaina, joulukuuta 09, 2013

Pieniä huomioita Lontoon-matkalta: National Gallery

Joseph Wright 'of Derby': An Experiment on a Bird in the Air Pump (1768)
Kolmipäiväisen Lontoon-matkani ensimmäisenä iltana matkasin metrolla Mile Endin metroasemalta East Endissä Charing Crossiin ja sieltä sitten jalkaisin Trafalgar Squaren (amiraali Nelsonin patsas on valtava!) kautta National Galleryyn. Upea paikka! Yksi mieleenpainuvista elämyksistä oli yllä oleva valistusaikainen Joseph Wrightin maalaus. Henkilöiden sommittelu ja valon käyttö oli varmaan tässä mikä kiinnitti ensin huomioni sekä se, että hahmot ovat niin elävän tuntuisia. Tässä tiivistyi jotain sellaista tieteeseen liitettävää hurmiota ja pelkoa, en paremmin sitä osaa sanoa. Kiinnitin huomiota kahteen tyttöön, joista toinen seuraa katseellaan lasikuvun sisään teljettyä linturaukkaa toisen taas peittäessä silmänsä. Toimijoita maalauksessa ovat keskellä oleva mies ja oikealla (kaihtimet avaava?) poika (huomaa kuu!) kun taas läsnäoleva nainen ja tytöt jäävät statisteiksi. Oikealla alakulmassa harmaapäinen ja hieman kumara mies tuijottaa alaviistoon hieman synkän oloisena. Kontrastina hänelle näen vasemmassa alanurkassa istuvan suoraryhtisen ja suoraan eteensä tuijottavan nuorukaisen. Kaksi näkökulmaa, kaksi tulevaisuuden visiota. Mitä muuta näette teoksessa? Suurempi kuva siitä löytyy National Galleryn sivuilta tästä.


sunnuntaina, lokakuuta 06, 2013


Joko sanoin rakastavani
omenapaistostasi
yhtä lailla kuin edellisiä?

Olen laskenut kanelitäplätähtiä
saamatta yhteen
päiviemme lopullista määrää.              

maanantaina, elokuuta 19, 2013

Perspektiivi



Maantie kohtisuoraan aurinkoa horisontissa.
Piirtyvä usko.

tiistaina, helmikuuta 05, 2013

For Matt



Eromme tässä
noustessasi paluulennolle
kaupunkiin,
josta uupuneena
käytit sanaa
nonstop,
Lontoolle omistettu
runokokoelma
yhä mukanasi.

Matkalla yksien liikennevalojen
kuntaliitoskaupunkiini
mietin jäähyväistemme merkitystä
suhteessa kentän kahvilapöydässä
läppäriään määrätietoisesti takoneeseen työntekijään,
ympärillään satunnaisia
kahvikuppien ja tassien kolahduksia.

Viikko lienee hyvä aika,
ilman että kymmenen vuoden
tarvitsee nyt kulua,
lämmetä taas ystävyydelle,
joka on, eikö olekin,
määräänsä suurempaa.