keksitty käännösmoka by Anna

Scent of a woman - Naisen lähettämä

pisarat tippuvat ikkunalaudalle
kuin rakkaani askeleet

keskisuomalainen kulttuurin määritysyritys

Kun toimin lyhyen aikaa Keski-Suomen elokuvakeskuksen kiertävänä elokuvakoneen käyttäjänä (siinäpä aloitus romaanille jonka kirjoitan sitten kun olen 60-vuotias) kuulin koululla, jossa esitin lastenelokuvaa erään vanhemman kommentoivan tuttavalleen suurin piirtein niin, että on se nyt hyvä, että täälläkin on nyt "ees jottain".

Ees jottain.

Tästä olisi pääteltävä, että kulttuuri - jota tässä tapauksessa edusti elokuva - olisi määritelmällisesti "jottain".

Tämän ei tietenkään pidä tarkoittaa, että tulisi pyrkiä siihen, että kulttuuri olisi vain "ees jottain". Mutta olisi hyvä pitää mielessä, että niin sanottu kulttuuri on näin ollen "jottain", ja kun sitä ei ole, huomataan, ettei olekaan "niin mittään".

tähdenlento

Otetaan esimerkkinä suomalaisesta maanläheisyydestä Jarkko. Jarkko on musikaalinen, näyttelijänlahjoja omaava eikä muutenkaan mitenkään tavanomainen suomalainen mies. Eilen yöllä viettäessämme järvirantamökissä Keski-Suomessa joukolla iltaa hän saapui ovesta sisälle hirveällä tohinalla kertomaan, että oli nähnyt taivaalla uskomattoman ison tähdenlennon. Pyrstö oli uskomaton, valtava, keltainen. Koskaan ei hän ollut sellaista ilmestystä nähnyt. Ja mitä toivoi Jarkko tältä uskomattoman kauniilta ja vaikuttavalta tulipallolta, tänä romanttisena ja ainutlaatuisena hetkenä?

Terveyttä.

vanhemmilla käydessä

Kumpikaan heistä ei ole dementikko eikä heidän järjessään ole ns. muutakaan vikaa.
Joten:

1. Miksi isä ei sulje ovea käydessään vessassa, niin että minun on
kuunneltava hänen kusipaska -sinfoniaansa ollessani 38,5 asteen kuumeessa?
2. Miksi isä tekee saman seuraavana yönä, vaikka olen edellisenä
pyytänyt häntä sulkemaan oven ja olen yhä kuumeessa?
3. Miksi isä tekee saman kolmantena yönä?
4. Missä isä viipyy neljäntenä yönä?
5. Miksi äiti toistelee yhtä ja samaa sanaa yhä uudestaan ja uudestaan
kuin olisi löytänyt Graalin Maljan: "Sipuli, sipuli, sipuli, sipuli".
6. Miksi äitin on kysyttävä minulta joka ruokalaji erikseen saadakseen selvää,
olenko ottanut niitä kaikkia? "Otitko pottuja? - Otin."
"Otitko porkkanoita? - Otin." Otitko lihhoo? - Otin." "Otitko salaattia? -Äiti!"
7. Miksi äitin on oltava se joka kysyy: "Millonka te muutatte",
ja minun on oltava se joka vastaa: "28.4." - neljä kertaa neljän päivän sisällä?
8. Äiti: Kuulitko?
Minä: Joo.
Äiti: Kuulitko?
Minä: Joo.
Äiti: Kuulitko?
Minä: Kuulin jo ensimmäisen kerran.
Äiti: No kun sanoit vaan että joo.
9. Miksi televisionkatselu muuttuu aina jonkinlaiseksi Beckettin näytelmäksi,
jossa olemassaolo määrittyy sillä, että puhuu mahdollisimman paljon toisten
ohjelmien päälle, ja käskee muita olemaan hiljaa silloin, kun oma ohjelma tulee?
10. Miksi isä on kuin huoneissa liikkuva saippuakupla, joka väistelee
kaikkia häntä itseään koskevia kysymyksiä?
11. Miksi nämä molemmat ihmiset ovat silti minulle rakkaita?

kommenttia

Okei. En oikein tiedä onko tuon edellisen kaltaisten viestien kirjoittelussa mitään mieltä. Kai sitä yrittää etsiä jotain uutta ilmaisutapaa, jotain mihin voisi uuttaa kaikki ajatuksensa ja tunnelmansa, niin ettei tarvitsisi kirjoittaa

joka riville

yhtä lausetta vaan

tai perustella mielipiteitään loogisen tarkasti, vaan antas vaan niinku mennä vaan, ja tarkoitus olisi ettei samalla juoksisi merkityksiä karkuun, piilottelisi niitä johonkin paitansa alle, mikä on eräänlaista pelkuruutta. Ehkä tietokoneen ääressä oleminen vaikuttaa myös tyyliin, joudun tekemään sitä työn vuoksi.

Tästä ei nyt tullut mitenkään järjestelmällistä ajatusta, mutta terveisiä nyt kuitenkin.

Joskus tulee mieleen ettei ole mitään mieltä kirjoittaa YHTÄÄN SANAA. Mutta mykkäkään ei voi olla, sekin on pelkuruutta.

En tiedä mistä tämä vakavuuden puuska nyt on tullut. Toisaalta kirjoittaessani tuota edellistä tekstiä se jos ei nyt naurattanut niin ainakin huvitti.

Tämä vain tällaisena merkintänä teille mahdolliset lukijat sekä itselleni, etten jäisi vain lasin taakse selittämään omituisia taiteellisuuksia.

Saddam ja Kemikaali-Ali on hirtetty. Ilmastomuutos voi hyödyttää Suomea vuosisadan ensineljänneksellä. Blogistit katselevat omaa minäänsä. Sukulaiset kuolevat. Pääsiäinen tulee. Tämä ei ole arvostelu. Tämä ei ole taideteos. Miksi kirjoittaa? Miksi on niin usein pimeää? Aurinko paistaa. Mene ulos. Viihdettä. Mielihyvää muille. Minulle kylpy. Imuroi. Mieti. Ystävyys. Ystävyys hyvä. Laitakaupungin kulkija. Ota osaa. Älä ota osaa. Älä selitä. Lopeta. Älä viitsi. Viitsi. Elä. Ole mies. Kehoita. Taputa päälle. Taputa päähän. Katso arkkua. Näytä hyvältä. Ole edustava. Usko että olet hyvä niin olet. Usko. Elä. Älä mieti liikaa. Käy kaupassa. Ota positiivinen asenne. Vaikuta. Älä masennu. Kyllä kirjaimia riiittää. Muista että aina voi vaikuttaa. Aina voi tehdä enemmän. Aina voi tehdä vähemmän. Ei ole pakko tehdä kaikkea. Puhu. Saavuta tila. Jyrki Katainen saavutti tahtotilan. Joku voitti. Historia. Mielipide. Mielipide-kirjoitus. Uskallus. Hyppy. Teko. Oma nimi. Väittely. Riita. Lause, jossa on enemmän sanoja. Työ. Raha. Koirat. Koira on hyvä. Miksi koira on hyvä? Miksi koira on söpö? Koira on söpö. Koira on selällään ja katsoo silmiin. Koira on iloinen. Sukulaismies meni selälleen maahan ja katsoi silmiin eikä ollut söpö. Mistä se johtuu? Sukulaismies meni selälleen. Toisella oli ongelmia ja toinen kuunteli. Toisella jolla oli yhtä paljon ongelmia selitti, mutta se oli söpömpi kuin toinen. Johtuuko se painosta? Mikko Kivinen on hauskempi lihavampana. Se johtuu että toinen koskettaa enempi. Sukupuoli. Ero. Aina jokin erottaa. Kerran ajattelin, että saisin sitten vasta tarpeeksi läheisyyttä, kun liiskaantuisin vasten betoniseinää. Vitsi.