LOMALLA 3.8. ASTI

Suomen suvi

Kesä on piessyt itsensä vihreäksi.
Lintujen karjunta tauonnut on.

Suomen sisätiloissa
Kotimaamme kaksikymmentäviisi parasta taiteilijaa kilvoittelevi
Erikoisimmat kärsivät intellektuellit kääntävi
Aatteensa näyttelyvieraista noista jotenkin tollukoista
Päin seiniä ämpärit päissänsä niin.

Jatkoilla horsmia on.
Lupiinit heistä voiton veivät.
Olenpa koulutukseltani.
Kuuluisa kirurgi tässä.
Jonkun se on tätäkin.

Ihmiset näin kohtaapi suvessa Suomen.
Vertaellen asemaansa tavaraansa saavutustaansa

Ja taas saestaapi kukka tuo linnut nuo
tata savelmaa sinivalkeaa: ta-ta-ta-ta-taa, fiuuuuuu.....

Taide ja talous

Teollisuusministeri Mauri "The Man" Pekkarinen avasi tiistaina monitaiteisen kaupunkitapahtuma Jyväskylän Kesän. Tässä lainaus Pekkarisen puheesta tapahtuman sivuilta:

Suomalaisen kulttuurin kaupallisen viennin tukeminen on ollut menestys ja osoittanut, kuinka pienellä rahalla on saatu myös taloudellisessa mielessä paljon aikaiseksi. Nyt olisikin aika tarkistaa erilaisten kulttuuritapahtumien merkitys kansantaloudessa, jotta voimme arvioida luovuuden ja taiteen kansantalouteemme tuoman todellisen lisä. Kulttuuria on pidetty pitkään hevosena joka syö kuormasta, mutta näinhän ei asia ole

Pekkarinen siis ajattelee, että pienestä rahasta saadaan iso raha. Hevosen on tehtävä töitä, sellaisia töitä, jotka tuottavat kansantaloudelle nimenomaan rahaa.

Kirjailija Juha Seppälä kirjoittaa tänään blogissaan otsikolla Raha festivaali-isäntänä:

Merkittävimpiä humanistisia arvoja, kuten hyödyttömyyttä ja tarkoituksettomuutta, korostetaan aivan liian vähän. Epätarkoituksenmukaisia perusteita ne olisivatkin väännettäessä kättä kulttuuribudjetin määrärahoista. ”Kulttuuri synnyttää työpaikkoja”. Ehkä, mutta taide, joka kansantaloudellisesti merkittävässä mitassa luo työpaikkoja, on harvoin kiinnostavaa.

Nykyisessä teokratiassa markkinausko on kattokäsite, jolle muut yhteiskunnalliset sektorit ovat alisteisia. Tekniikkaa kehitetään, jotta sillä voitaisiin tehdä rahaa, ja politiikka on pelkkä väline sopeutettaessa kansallisvaltioita maailmanlaajuiseen talouskilpailuun. Taide uhkaa kuolla, kun se muuttuu elinkeinoksi. Taiteella on itseisarvo, tekniikalla ei. Nämä ovat vanhoja romanttisia ja idealistisia ajatuksia ajassa, jossa ilman ironiaa puhutaan taiteen markkinoista.

Kumpi heistä on oikeassa? Ovatko mielipiteet auttamatta vastakkaisia?

Yrjö

Jaaha, mitähän sitä ulvoisi tällä kertaa tähän, että mitä on tullut ajateltua. Ja minkä takia.
Että kaikki ne viisi näkisivät, kuulkaas, ja että pääsisin pois omasta itsestä, siinähän on syytä
koska itsensä ympärillä sitä pyörii aika tanakasti eikä pidä yrjötä ihmisten päälle.
Marilyn Manson ei ole kyllä käynyt yliopistoa, paitsi että se on käynyt collegea, mutta se käyttää sanoja sillä tavalla kuin joku rokkidiiva baarissa jota pidetään fiksuna kun se vilauttaa esille jonkun eksistenssin tai yli-ihmisen käsitteen pää hieman takakenossa ja tupakka suorassa kädessä. Ja reva on sllä täysin näytillä, yhtä revohkaa sen musiikkivideot, kaikki on näytettävä läpi, liioiteltu kokoelma. Omasta erinomaisuudesta. Sitä kuvittelee olevansa - äläpä yrjöä - niin vallan erinomainen, mutta kun katselee peltoa niin huomaakin ettei sitä ole mitään vielä tehnyt ja aikaiseksiko sitä pitäisi saada, Erik Tawastjerna vastaa että mistäkö tulee hyvä olo, hyvä olo tulee siitä kun saa aikaiseksi, ja niinhän se on, Jussikin jäyhät siitä porvarillisesta moraalista, vai mistä jäyhäät, mutta jos tulee hyvä olo niin tulee pistepirkko. Tämä kyllä hävettää nyt. Saatana kun olisi enemmän aikaa ja tahtoa niin saisikin jotain aikaiseksi, sitten päästäisiin taivaaseen. Ei kyllä päästäisi. Ei päästäisi. Hän. Kikkelis kokkelis, hän kohteliaasti hänelle hän. Erik Tawastjerna. On siinä komea nimi. Ei ihme jos tulee paineita, jos nimi on Erik Tawastjerna. Hittolainen. Ivan Reitman. Robert Redford on karismaattinen näyttelijä, varsinkin läheltä katsottuna. Kari kari kari on mun isi, se tuli käymään ja kertoi kissantappojutun, se on niin vanhaa koulukuntaa, niin vanhaa, jäyhää, sellaisia miehiä ei enää paljon tehdä, se osasi nauraa sille kun oli ampunut lennosta kulkukissan, seuraavassa hetkessä se muistelee lämmöllä vanhaa Hely-koiraa, kuin perheenjäsentä, ei siinä voi kuin saada kyyneleet silmiinsä kun miestä kuuntelee, ihmisten armoilla, oikea idi on ihmisen moraali. Anteeksi.
No niin, eiköhän tässä lopetella nähdään taas, toivottavasti teillä oli hauskaa, ja kivaa, en minä tätä ilkeyksissäni tehnyt. En. Hei hei.