Kyllä kansa tietää: ei kukko käskien laula.

Lukija-gallup

Kiinnostaa sellainen seikka, että kun kirjoitan tätä blogia ja joskus silloin tällöin vaihdan teidän lukijoiden kanssa sanasen tai kaksi, niin häiritseekö teitä lukijoita, kun tänne kirjoittamiseeni tuleekin tuollainen parin viikon tauko, kuten tuossa äsken juuri pääsi käymään? Pitäisikö minun kirjoittaa tänne useammin, vai onko nykyinen tahti hyvä? Minua mietityttää se että onko minulla velvoitteita täällä kävijöitä kohtaan ja jos on, minkälaisia? Blogin nimikin on päiväntuoma, vaikka kirjoitan tänne keskimäärin kerran viikossa.

Tuo kysymys tietysti olettaa, että tällä blogilla olisi seuraajia. Niitä onkin ymmärrykseni mukaan jotunen. Minähän siitä loppujen lopuksi päätän millaista blogia pidän, mutta mielipiteenne kiinnostaisivat kyllä. Ehkä siitä voisi seurata parempi blogikin.

Sylivauvan päänavaus

Toisilla se henkinen kypsyminen käy hetkessä. Luin tässä joku viikko sitten kaksi kertaa viikossa ilmestyvästä Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehdestä kaksikuukautisesta (2 kk) Johanneksesta [nimi muutettu], jolla on kirkossa hauskaa. Johannes kertoo jutussa nauttineensa vauvakirkossa täysin siemauksin, päästelleensä jopa riemun kiljahduksia, nauttineensa kirkosta suuresti sekä ottaneensa siunauksen tyytyväisenä vastaan.

Johannes on selvästi kehittynyt ikäisekseen. Kun Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehti on nyt päässyt selville ainakin yhden sylivauvan teologisista ja maailmankatsomuksellisista vakaumuksista, on seurakunnan vuoro toimia. Maalaan ehkä piruja seinille, mutta mistä seurakunta voi olla varma, että muut sylivauvat pitäytyvät Johanneksen tervehenkisissä katsomuksissa? Menivätkö Johanneksen riemun kiljahdukset jopa liian pitkälle?

Meidän aikuisten on syytä tarkkailla lapsiamme enemmänkin ja karsia sylivauvojen haitalliset uskomukset ja tavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Omassa kastetilaisuudessani kiljuin äitini mukaan kovaäänisesti. Tunnen asiasta vieläkin syyllisyyttä. Onnekseni paikalla ei ollut yhtään lehdistön edustajaa.

Kaarlo Sarkia: "Ensi lumi"

Syysusvien kahleet katkes,
kesä vankinsa vapahtaa:
Jo pilvien saumat ratkes,
lumihaihtuvat putoaa!

Läpi ilman ne keinuvat hiljaa
yli martaan, aution maan.
Miten valkoista huurreliljaa
sydän rauhaton kaipaakaan!

Miten autuas onkaan antaa
lumen viileän vilvoittaa
sitä otsaa, mi vielä kantaa
suven muistoa polttavaa!

-Kaarlo Sarkia

pöpilä

Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä,
Pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä, pöpilä.

Pöpilä.