perjantaina, syyskuuta 19, 2008

Olisiko syksyn uskaliain iskelmäsanoitus tässä:

ikävän tuulikello soi
kesän muistot haravoi

-Simo Silmu (san. Tomi Salmi)

4 kommenttia:

sivuaskel kirjoitti...

Ei ole helppoa riiminikkareillakaan :)

petrus kirjoitti...

veikkaisin, että s.s. (silmu) nauraa leukaansa sisäisesti laulaessaan tätä. tai sit se vaan on jurpo.

Antti Niskanen kirjoitti...

Olen miettinyt monta päivää, miten tuulikellolla haravoidaan ja haravoidaanko kappaleessa muistoja tuulikellolla kasoihin vai yleensäkin vain pois (esimerkiksi kompostiin)? Toisaalta jos ikävän tuulikello onkin kuvainnollinen ilmaisu, niin samanlaisia käsitteitä alkaa itselläkin putkahdella mieleen. Miltä kuulostaisi kärsimyksen käkikello käkättää, rinnassani jousi sen väpättää, tai eroottissävytteisempi hekuman hanuri se puhkuu, pahaenteisyyttä ympärilleen uhkuu.

Mutta näissäkään ei kyllä päästä samanlaiseen monikerroksisuuteen kuin alkuperäisessä.

Antti Niskanen kirjoitti...

Toisin sanoen aivan sanomattomasti laitettu, ei sille mitään voi.