Okei. En oikein tiedä onko tuon edellisen kaltaisten viestien kirjoittelussa mitään mieltä. Kai sitä yrittää etsiä jotain uutta ilmaisutapaa, jotain mihin voisi uuttaa kaikki ajatuksensa ja tunnelmansa, niin ettei tarvitsisi kirjoittaa
joka riville
yhtä lausetta vaan
tai perustella mielipiteitään loogisen tarkasti, vaan antas vaan niinku mennä vaan, ja tarkoitus olisi ettei samalla juoksisi merkityksiä karkuun, piilottelisi niitä johonkin paitansa alle, mikä on eräänlaista pelkuruutta. Ehkä tietokoneen ääressä oleminen vaikuttaa myös tyyliin, joudun tekemään sitä työn vuoksi.
Tästä ei nyt tullut mitenkään järjestelmällistä ajatusta, mutta terveisiä nyt kuitenkin.
Joskus tulee mieleen ettei ole mitään mieltä kirjoittaa YHTÄÄN SANAA. Mutta mykkäkään ei voi olla, sekin on pelkuruutta.
En tiedä mistä tämä vakavuuden puuska nyt on tullut. Toisaalta kirjoittaessani tuota edellistä tekstiä se jos ei nyt naurattanut niin ainakin huvitti.
Tämä vain tällaisena merkintänä teille mahdolliset lukijat sekä itselleni, etten jäisi vain lasin taakse selittämään omituisia taiteellisuuksia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti